torstai 28. marraskuuta 2013

Selittelyä

Vaikka ei pitäisi välittää muiden mielipiteistä, koen tarvetta selitellä - perustella.

On pari asiaa, jotka haluan sanoa.

En kulje vaaleanpunaiset lasit silmillä. En etsi ihmistä, joka on valmis laittamaan kaiken rahansa ja aikansa juoksuttaakseen hevosta hoidoissa.

Etsin Viiville mahdollisuutta olla hevonen; lauma, ruoka, liikunta. Mahdollisimman luonnolliset olosuhteet. Ne on sen mahdollisuudet, joita minulla ei ole tarjota.

Ajatuksissani on ollut myös odottaa fyssarin toista käyntiä parin viikon päässä ja sitä miltä tilanne siinä vaiheessa hänen mielestään näyttää. Päätin kuitenkin ns. laskea verkon veteen jo ennen sitä.

Tämä ajatus pihattoelämästä ei myöskään ollut yksin minun vaan sain siihen tukea kokeneilta ihmisiltä. Paljon kokeneemmilta kuin minä itse. Siksi uskalsin lähteä yritykseen.

On häviävän pieni mahdollisuus siihen, että oikeaa ihmistä löytyisi. Olen kuitenkin edes yrittänyt. Jos uskoisin, ettei Viivillä ole enää mitään toivoa, olisin unohtanut koko tämän ajatuksen. Jossain siis itää toivo. Ei itseni takia vaan hevosen. Eläimen kanssa eläessä raskaat päätökset ovat aina läsnä ja joskus ne on tehtävä, mutta päätöksensä kanssa on myös voitava elää.

2 kommenttia:

  1. Varmaan tätä olet jo ajatellutkin, mutta kommentoinpa kuitenkin :) Voi olla hevoselle vaikeaa sopeutua pihattoon tässä vaiheessa vuotta, mikäli se on tottunut yönsä tallissa viettämään. Voi vatsavaivatkin alkaa oireilla aika rankasti, jos elinympäristöä muutetaan yhtäkkiä kesken "tallikauden". Olisiko sinulla mahdollista antaa Viivin aloittaa pihatto-elämä esim. ensi kesänä, mahdollisuudet ylläpitäjän löytämiseenkin paremmat silloin? Tähän aikaan vuodesta pihatot ja tallit jo melko täynnä asukkaita. -Kathy

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina kommentoida saa, kiitos siis :)

      Meille itse asiassa yhtä pihattopaikkaa tarjottiin vuodenvaihteesta, mutta päätin jatkaa tällä tavalla kuten tähänkin asti. Etenkin tässä vaiheessa kun tämä talvi näemmä oikeasti päätti tulla, on pihattoon siirtäminen minunkin mielestäni myöhäistä.

      Muutamat menneet päivät ovat tuoneet tullessaan toiveikkuutta muutoinkin. Viivi on ollut aiempaa virkeämpi. Eilen se pääsi pitkästä aikaa kentälle irti kunhan olin sen ensin liinassa lämmittänyt. Se revitteli sydämensä kyllyydestä ja teki laukasta todella tiukkoja käännöksiä, joka kertoo siitä, ettei se voi olla totaalisen rikki - ei takapäästäkään :)

      Nytpä lähden tallille ja ensimmäistä kertaa tauon jälkeen selkään. Huomenna varmaankin uutta blogipäivitystä tiedossa!

      Poista