tiistai 12. marraskuuta 2013

Jäykkä tahmatassu

Ei oikein jaksa naurattaa. Viivin liikkeet on ihan kadoksissa. Käynti alkoi tänään tosi lyhyenä liinassa. Piteni kyllä lämmetessä... Ravissa vetää takajalkoja eikä astu kunnolla alle. Pyysin molempiin suuntiin ihan vähän laukkaa nähdäkseni miten liikkuu ja totuus on, että elastisuus sekä voima laukasta on kadonnut. Jäljellä on ponnetonta liikkumista ja rikkonaista tahtia. Viivi pudottaa laukasta raville. Ainoa positiivinen asia oli, ettei se liikkunut korvat luimussa. Siihen se positiivisuus sitten jäikin...

Missä on se mun eteenpäinpyrkivä, elastinen ja hyvinvoiva hevonen?

En usko enää, että ongelman lähde on etupäässä.

Suomeksi sanottuna vi*uttaa ihan armottomasti.

Etuset kengitetään nyt lyhyemmällä välillä. Sillä pyritään pitämään kavio lyhyenä ja helpottamaan pyörähdystä. Meidän kengittäjä onneksi tietää mitä tekee ja uskallan täysin luottaa häneen. Tuntuu nimittäin, että ne ammattilaiset, joihin voi oikeasti luottaa on todella vähissä.

Tuntuu ihan käsittämättömältä se ajatus, että kaksi viikkoa sitten ollaan oltu arvostetulla klinikalla ja nyt kuitenkin palattu ihan lähtötilanteeseen.

Huomenna saan sovittua uuden ajan fyssarin kanssa ja siinä on sitten toinen ammattilainen, johon tällä hetkellä luotan.

Yksi Cartrophen -piikki jäljellä ja sen Viivi saa ensi viikon tiistaina. Siitä kaksi viikkoa niin menen selkään. Olenko toiveikas? En. En ole ikinä nähnyt Viivin liikkuvan niin huonosti kuin se tällä hetkellä liikkuu. Kirves keikkuu jo aivan kaivon reunalla.

Oli Viivi tarhassa eilen riehunut itselleen hokinjäljet. Pimeällä se on aina virkeämpi. Luulenpa, että valoisalla tulee todellisuus esille kun ei hevosen tarvitse olla valppaana kentän ulkopuolelta hyökkäävien mörköjen varalta.

Myös minun suhteeni Viivin kanssa rapisee. Viivi vaistoaa sen, että olen väsynyt ja yhteinen toiminta on eri tavalla rankkaa. Yhteistä tekemistä varjostaa huoli sen sijaan, että siitä saisi iloa.  Tätä tilannetta on kuitenkin hyvin vaikea nyt muuttaa... On ihan sama vaikka  miten yrittäisin hevoselle esittää iloista, koska se ei ole todellinen tunne.

Pitkiä viikkoja...

2 kommenttia: