perjantai 16. elokuuta 2013

Puhtaasti!

Jo toinen päivitys tälle päivälle vaan pakkohan se on hehkuttaa, että ihan oikeasti toista päivää peräkkäin Viivi liikkui puhtaasti! Eilisen liikutuksen jälkeen siis tein äkkiseltään päätöksen, että menen tänään Annen tunnille kun Anne oli sopivasti tulossa pitämään tuntia. Siispä hiioppia vaan ja selkään :).

Voi hiivatti kuulkaa, että niistä käyntiharjoituksista ei tullut sitten yhtään mitään. Rytmi takajalkoihin oli kateissa ja oma kroppa tuntui lähinnä tönköltä. Hevonen oli tahma ja mitä tekee ratsastaja? Käyttää pohjetta koko ajan, jolloin tietysti hevonen vain turtuu pohkeelle.

Raviharjoituksissa saatiin sitten jo enemmän tatsia ja laukat nousi tosi kivasti! Paljon on työtä kuitenkin oman kehon kanssa tehtävänä ja jälleen kerran tulee mieleen se, ettei pidä yrittää korjata hevosta vaan omaa kehoa. Hevonen tulee kyllä kehon mukana ja jos ei tule niin sitten autetaan ohjalla ja pohkeella. Ensin AINA etsitään korjauksia oman kehon kautta.


- Epäonnistumisia ei pidä pelätä.

- Älä suorita vaan anna tapahtua.

- Ratsastaja on liikkeessä yhdessä hevosen kanssa eikä matkustajana hevosen kyydissä.

- Käsi antaa hevoselle tilaa eikä vie sitä hevoselta.

- Ja sitten vielä aika monta muuta kohtaa, joista on huomattavasti apua ;).


Loppua kohti ratsastus parani ja lopulta oltiin molemmat kivasti hereillä :). Oma energiani kohtasi hevosen energian. Korjauksia on helpompi tehdä kun rytmi on reipas, mutta hätäilemätön.

Uuden satulavyön hankinta on edessä. Meillä taitaa olla Chetakin kouluvyö, joka ei sovi Viiville vaan painaa sitä kainaloista sen liikkuessa. Viivillä on laajat liikkeet ja etujalka "taka-asennossa" ottaa vyön reunaan kiinni. Siispä vyökaupoille. Satula tuntuisi nyt toimivan ihan kivasti :).

Vesikuppia putsatessa sekin jäi käteen kun toinen kiinnike oli ruostunut. Siispä kuppikaupoille :D. 

Suurin riemu ehdottomasti oli puhtaat liikkeet jo toista päivää peräkkäin! Edes kovemmalle alustalle (siis tarkoitan nyt kentällä kovaksi tallautunutta uraa) astuminen ei tuonut liikkeestä esille epäpuhtautta. En tiedä onko se arnica, liikutus, lepo vai mikä tämän on nyt saanut aikaan, mutta himmeän hieno fiilis! Ratsastuksen jälkeen taas hölväsin tamman etuset sekä kintereet uutteella ja olin tyytyväinen.

Tästä on hyvä jatkaa. Kaksi viikkoa kesälomaa jäljellä ja hevonen on kunnossa *nuijii nyrkein puista pöytää*! Ensi yön sääkin näyttää siltä, että hevoset saavat viettää sen ulkona. Sade itsessänsä ei ole paha, onhan loimet keksitty, mutta jatkuvat vesimassat tekevät laitumista liukkaat ja enempää mitään vammautumisia ei tarvita.

Aurinkoista viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti