tiistai 2. heinäkuuta 2013

Maailman paras hevonen

Satulahan sitten lähti tänään muokattavaksi, mutta tallilla ajattelin, että enpä ole ennenkään satulattomuudesta välittänyt.

Laitoin Viiville huovan ja geelin, jotka kiinnitin juoksutusvyöllä paikalleen. Tapaan siis laittaa fyllinkiä hevosen selkään, jotta istuinluut eivät satuttaisi sitä... M. tuli tässä vaiheessa talliin ja oli lähdössä maastoon. Eipä siis muuta kun mukaan ilman satulaa ;). Viivi ei ole maastoillut PITKÄÄN aikaan johtuen milloin mistäkin enkä siis tiennyt siinä vaiheessa onko idea kaikista parhain.

Viivi käyttäytyi ihan mielettömän fiksusti! Vaan niinpä taas kotia kohti tullessa nostin laukan, jotta M. saisi omallansa mennä vähän reippaampaa ravia.

VITSI MIKÄ FIILIS! 

Viivi meni taas niin käsittämättömän hienoa koottua laukkaa ilman kiirettä minnekään. M. totesikin, että meidän parhaat kootut laukat tulee aina maastossa ilman satulaa.

Once in a lifetime saa ihminen tällaisen hevosen elämäänsä!


Closeness, friendship, affection - keeping your own horse means all these things.
 - Bertrand Leclair

Pieni miinus tuli kuitenkin todettua - oikea kavio ei vielä ihan pelitä. Jokin siellä aristaa tietyissä tilanteissa. Kengittäjä tulee huomenna kengittämään ponia, saas nähdä haluaako vielä tehdä jotain muutoksia...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti