sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Pakkasvirtaa

Pakkanen on taas iskenyt virtapiikin tamman moottoriin - siitä ei pääse mihinkään. Eikä oikeastaan tarvitsekaan päästä, mutta onhan se ihan lystikästä kun tuntuu, että alla on ruutitynnyri :D.

Eilen oli tosi kylmä päivä eikä ollut oikein fiilistä kentällä ratsastamiseen. Lähdin siis kiertämään (isoa) peltoa. Pellolle on aurattu näppärä väylä. Kerran pellon kiertäminen käynnissä vie varmaan vajaan 10min. Tamma mulkoili pitkin pellon reunoja ja käveli jokseenkin vauhdikkaalla askelella. Vähän siinä sitten ravailinkin ja tein väistöjä ennen kun vaihdoin suuntaa.

Ajattelin ottaa pienen ravipätkän, mutta Viivi oli kovin vakuuttunut siitä, että annoin laukka-avut. Paikallaan laukkaaminen ei ollut mikään ongelma ja pidättäminen kevensi etupäätä - jäljistä päätellen oltiin jo melko pienessä paketissa kun etukaviot on olleet takakavioiden kanssa lähes samassa kasassa :D. Eikös sieltä sitten vielä tietä pitkin (pellon vierestä) samaan syssyyn tullut kuorma-auto. Viivihän kentällä ollessa kestää kuormurit hyvin, mutta eiliseen mielentilaan nähden se oli jo vähän liikaa. Käänsin tamman hangen kautta tulosuuntaan ja "rauhoittuihan" se. Toki me sitten ravailtiin sinne suuntaan mihin oltiin alunperin menossa - oli energiset askeleet. Kesällä kentällä nukahtamispisteessä oleva tammuska on hieman virtaistunut talven tullen!

Saas nähdä mitä huomisesta joulumaastosta tulee ;). Saattaa olla mahanalus jalkoja täynnä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti