maanantai 17. syyskuuta 2012

Kuulumisia

Tylsähkö otsikko vaan kun ei mitään erityistä ole juuri nyt mielessä. Tai tavallaan on, mutta aika ei nyt riitä pohdinnalle. Hevosen kokoamisesta on ollut paljonkin ajatuksia ja jokin kerta kirjoitan siitä ihan oman juttunsa. Tällä kertaa otetaan otteita vähän sieltä sun täältä :).

Kuolaimet/kuolaimettomuus

Ensinnäkin kiitokset kommenteista kun pohdiskelin mikä olisi hyvä vaihtoehto! On jäänyt kommentteihin vastaamatta, mutta olen ne kyllä noteerannut.

Törmäsin ongelmaan, jonka jälkeen ollaan menty kuolaimella. Sain vinkin kokeilla remonttiturpista kuolaimettomana vaihtoehtona. Vastaa periaatteessa riimua, mutta pysyy napakammin paikallaan. Riimu on turhan löysä. Viivi rupesi pakenemaan nenän päälle tulevaa painetta nostamalla pään korkeuksiin ja jännittymällä koko rungosta. Pään nostaminen pudottaa selän alas eikä lihakset ole käytössä. Kuolaimen kanssa käytettävät keinot hevosen rentouttamiseksi eivät auttaneet, Viivi yksinkertaisesti oli todella hermostunut. Toistaiseksi olen vaihtanut kuolaimen takaisin. Jossain kohtaa ehkä kokeilen uudelleen ilman kuolainta..

Aktiiviset takajalat/oma keho

Tuntuu, että oman kehon hahmotus on ehkä mennyt asteen eteenpäin? Kai.. ehkä... :D. Kun omia vinouksiaan alkaa havainnoida entistä enemmän, on mahdollista yrittää myös korjata kehoa. Monesti käy kyllä niin, että hahmottaa vinouden (minä esim. putoan lantiosta vasemmalle), mutta ei saa sitä korjattua. Eilen oikean kierroksen laukka ympyrällä oli tästä mainio esimerkki. Putosin lantiosta ulos eli istuinluu siirtyi painamaan hevosta sisälle. Ulkopuoli jäi jälkeen ja Viivin oli mahdoton laukata tasapainossa. Itseäni tyydyttävää lopputulokseen en eilen kyseisen harjoiteen osalta päässyt. Laukassa myös huomaan meneväni tällä hetkellä helposti etupainoiseksi ja etupainoinen ratsastaja toki sitten vie hevosen etupainoiseksi. Hevosen on mahdotonta nousta edestä ylös jos ratsastaja painaa sitä alas.

Aktiiviset takajalat aika paljonkin liippaa aihetta kun puhutaan hevosen kokoamisesta. Kokoaminen kun alkaa takajalkojen aktivoimisesta. Joku uusi aste me on nyt näihin takajalkoihin löydetty sillä Viivi on alkanut kantaa itsensä paremmin. Vaikka laukassa olen "lirvahtanut" etupainoiseksi, muuten olen saanut itseäni jäntevämmäksi, pois etupainosta. Tämä mahdollistaa siis hevosen nousun edestä ylös. Kun hevonen vie takajalkoja alle, etuosa nousee ylös. Yli kolme vuotta harjoittelua ja nyt pieniä välähdyksiä oikeasti aktiivisista, alle pyrkivistä takajaloista! Huippufiilis! Tätä ei todella ole saavutettu ilmaiseksi. Alan myös pikkuhiljaa hahmottaa paremmin milloin liike suuntautuu takaa eteen eikä edestä taakse.

Tavoitteita

Tätä mietin juuri eilen ja totesin, että siirtymisiin täytyy ruveta kiinnittämään enemmän huomiota eikä ns. roiskia. Pohjetta ja ohjaa on syytä välttää entistä enemmän, koska niitä ei siirtymisissä tarvita vaan ne ovat oikotie onneen. Paljon lyhyitä muutaman askeleen siirtymisiä eli etenkin käynti-ravi-käynti harjoituksia. Laukasta raviin siirtyminen vaatii myös paljon harjoitusta, jotta siirtyminen on enemmän tasapainossa. Laukasta käyntiin meillä ei ole mitään tarvetta edes yrittää vielä pitkään aikaan, koska sen tulee tapahtua kootulla hevosella ja niin koottuja me ei kyllä olla :D.

Meidän kuulumisia

Viivi on energisessä kunnossa näin syysviileiden saavuttua, kuntokin on kasvanut. Viivin liikunta on monipuolista sisältää maastoilua, juoksutusta (sivuohjilla, riimulla tai vapaana), sileällä menoa ja satunnaisesti maastoilua maasta käsin. Viivi on tosi kompaktissa kunnossa lihaksistoltaan ja karvakin kiiltää. Se tervehtii iloisesti tallille mennessä ja hurmaa omalla persoonallisella luonteellaan. Tänään aamulla tallilla mietin sitä miten hevosen omistajaksi kasvaminen on pitkä prosessi. Itsehoitopaikalla asustaminen antaa vielä aivan erilaisen näkökulman omistajuuteen kuin täysihoitopaikalla olo. Pelkkä ratsastaminen ei ole minulle The Juttu vaan hevosen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. En tietenkään kiellä sitä, ettenkö olisi iloinen edistymisestämme parivaljakkona ;).

Suurin onni kätkeytyy seuraavaan: Tällä hetkellä näyttää siltä, että Viivi kaikista vastoinkäymisistä huolimatta on jäämässä kotiin <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti